2. marraskuuta 2011

Maksaisitko sinä koulutuksestasi 12 000 euroa?

Mulla on ollut melko busy days tässä viime aikoina, sillä tutorhaku loppui 23.10. ja tällä viikolla ollaan pidetty Sinin ja Heidin kanssa yhdessä tutorhaastatteluja. Mukana on ollut myös osa alojen (kv-)tutorvastaavista. Haastateltavia on ollut reilu kuusikymmentä, eikä kaikkia voida kouluttaa, joten välillä on joutunut tekemään ikävältäkin tuntuvia päätöksiä!

Kansainvälisyysvastaavana oon siis mukana sekä haastattelemassa että kouluttamassa kv- ja degree-tutoreita, mutta mun sektori on myös paljon muuta! Sanoisin, että tää on tietyllä tavalla sektori, joka ylittää kaikki ns. perinteiset sektorirajat, ja siksi tää onkin varmaan mun lempparijuttu LAMKOssa. Kansainvälisen tutoroinnin lisäksi mun pitäisi huolehtia paitsi International Clubista ja vaihtaripalveluista, myös kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonnasta. Hommaa siis riittää, enkä voi rehellisesti sanoa, että olisin ehtinyt tehdä kaikkea sitä, mitä olen suunnitellut, ja ihan kaikkeen tekemääni ei ole myöskään riittänyt sataprosenttista tehoa!

Vaikka edunvalvonta onkin yksi opiskelijakunnan tärkeimpiä tehtäviä, se näkyy varmasti riviopiskelijalle LAMKOn toiminnoista huonoiten! Tiedän sen ja pahoittelen omalta osaltani näkymättömyyttäni! Joskus on vaikea keksiä oikeita kanavia välittää teille tieto siitä, kuka taisteli minkäkin opiskelijaa koskevan asian puolesta ja milloin.

Kansainvälisellä puolella ehkä näkyvin asia ja erityisesti vuoden alussa myös medioissa näkynyt aihe on ollut opiskelujen maksuttomuus. Aiemmin korkeakouluopetus on ollut Suomessa maksutonta kaikille, kotimaasta ja kansalaisuudesta riippumatta, mutta vuonna 2010 aloitettiin lukukausimaksukokeilu yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa, muun muassa meillä LAMKissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan kokeilun kautta on tarkoitus Kokeilun aikana selvitettää "mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle". Maksuja peritään siis ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta (ja jos te ihmettelette, niin: ETA eli Euroopan talousalue, EU:n jäsenmaiden lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja). Maksujen periminen edellyttää sitä, että korkeakoululla on apurahajärjestelmä.

Tällä hetkellä LAMKin sivuilta löytyy ainoastaan yksi koulutusohjelma, josta peritään lukukausimaksuja; Master's Degree Programme in International Business Management. Valintakriteereistä selviää muun muassa että OKM edellyttää EU-kansalaisilta kahden vuoden työkokemusta Bachelor-tason tutkinnon jälkeen, jotta koulutus on maksuton (työkokemusvaatimus löytyy kaikista YAMK-tutkinnoista, oli koulutus millä kielellä tahansa). EU-maiden ulkopuolisille koulutusohjelma maksaa 12 000 euroa, ja tarjolla on rajallisesti stipendejä.

Mitä te olette tästä mieltä?

SAMOKin linjaus koulutuksen maksuttomuuteen on se, että koulutuksen on oltava mahdollista kaikille taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Suomalainen yhteiskunta (hyvinvointietuliitteestä sen sijaan voidaan olla montaa mieltä) on perustunut koko sen olemassaolon ajan siihen, että kaikilla on ollut yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun. OKM:n kokeilut ovat myös usein tulleet jäädäkseen, kuten aikoinaan kävi myös ammattikorkeakoulukonseptille. Onko ammattikorkeakoulu vieläkään saanut paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa on aihe, josta jonkin verran keskustellaan, joten lukukausimaksujenkaan kanssa ei tulisi toimia ja ja korjailla vahinkoja sitten perästä päin.

Vaikka suomalainen (perus)opetus onkin maailmalla tunnettua, toinen lukukausimaksujen herättämistä kysymyksistä on se, että voiko se todella kansainvälistää suomalaisia korkeakouluja? Onko Suomi kuitenkaan niin vetovoimainen maa, että tänne tullakseen ollaan valmiita maksamaan pelkästään koulutuksesta reilu kymmenen tuhatta, jonka lisäksi on huomioitava, että elinkustannukset Suomessa ovat myöskin maailman kärkeä. Kansainvälisillä opiskelijoilla on jo nyt vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia Suomesta, sillä vaikka olemmekin varmasti hyvin avoimia ja kiinnostuneita muista kulttuureista, on työelämä täällä vielä varsin jäykkää. Työllistyminen on vaikeaa varsinkin, jos suomea ei hallita natiivin lailla - vaikka läheskään aina suomen osaaminen ei ole työtehtävien suorittamisen edellytys.

Tämän vuoden alusta naapurimaassamme Ruotsissa, josta mieluusti katsomme mallia ja seuraamme perässä, alettiin periä lukukausimaksuja. Eilen kuitenkin uutisoitiin, että lukukausimaksujen ansiota ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut kymmeneen prosenttiin. (Helsingin Sanomilta löytyy hyvin lyhyesti uutinen samasta aiheesta.) Myös länsinaapurissa ilmaista koulutusjärjestelmää pidetään tärkeänä osana ruotsalaista yhteiskuntaa ja tätä pidetään alkupamauksena sille, että pian lukukausimaksuja peritään kaikilta opiskelijoilta, myös paikallisilta - näin on käynyt Iso-Britanniassa ja Tanskassa. Ruotsissa vedotaan siihen, että maa on globaalilla tasolla pieni toimija, ja onkin mietittävä, onko maalla todella varaa kerätä lukukausimaksuja.<

Voima-lehden numerossa 2/2011 oli artikkeli, mistä haluaisinkin lainata tähän loppuun kasvatustieteen professoria Juha Suorantaa:

”Samalla kun Suomessa haaveillaan lukukausimaksujen keräämisestä opiskelijoilta, yliopistojen ulkopuolisessa maailmassa eletään jo informaationiukkuuden jälkeistä aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että informaatio on vapaata, halpaa ja sen käsittelyyn tarkoitettu teknologia yhä halvempaa tai ilmaista. Jos jokainen voi oppia yksin ja erityisesti yhdessä joko netissä tai muualla, mistä silloin yliopistoissa maksetaan ja mikä niissä maksaa?

Terkuin

Ayla

3 kommenttia:

  1. Oikein ylläri sinällään. Kun ulkomaalaisille opiskelijoille muutetaan opetus Suomessa maksulliseksi tarkoituksena tehdä se kokeiluna siitä, miten toimenpide vaikuttaa kansainvälisyyteen ja vetovoimaisuuteen, ni jännä huomata, kuinka se suosio romahtaa! Vähän vastaavasti voisi esimerkiksi käydä grillijonossa testaamassa, et jos etuilee ja huutelee, miten se vaikuttaa turpaansaamisten määrään.

    Sinällään ymmärrän ministeriön tarpeen kerätä tarvittuja rahoja jostain. Juurihan uusin hallitus päätti repiä miljardien säästöt opetuksesta - jossainhan se näkyy ja jostain se raha pitäis sitten saada.

    VastaaPoista
  2. Juu ei vaarinhousut että on taas fiksua toimintaa.
    En usko että Suomi on tällä hetkellä, tai tulee olemaankaan, sellainen kohdemaa ulkomaisille opiskelijoille joka houkuttaisi erityisen paljon, edes ilmaisena.

    Jos ja kun rahaa ja säästöjä on saatava jostain, niin kannattaako torpata muiden into tulla tänne opiskelemaan?

    Muutenkin vähän mietityttää kaikenmaailman lopettamisuutiset..

    VastaaPoista
  3. Heippa ja kiitos kommenteista! Olen samaa mieltä siinä, että nyt leikitään kyllä tulella. En näe henkilökohtaisesti mitään linkkiä lukukausimaksujen ja kansainvälisemmän korkeakoulun välillä, vaan mielestäni on täysin loogista, että lukukausimaksujen myötä opiskelijoiden määrä laskee.

    Suomea kuitenkaan ei voi verrata esimerkiksi sellaisiin maihin kuin Iso-Britannia, Ranska taikka Yhdysvallat. Nämä maat ovat olleet vetovoimaisia jo kauan ennen kuin Suomella oli edes nimeä - Iso-Britannia ja Ranska ovat olleet olemassa ja tärkeitä maailmanpolitiikassa jo ennen kuin edes Yhdysvaltoja oli olemassa :-)

    VastaaPoista