2. joulukuuta 2011

Mitä kaikkea LAMKOssa voikaan päästä tekemään!

Moi kaikki!

Nyt on jo joulukuun alku ja LAMKOlle on valittu hallitus ensi vuodelle. Se on ihan huippua, koska nyt saadaan uusia innostuineita ihmisiä puikkoihin. Lisäksi vanhalla köörillä on edessä vaikka mitä uusia seikkailuja, mullakin alkaa kahden kuukauden ja neljän päivän päästä opinnot Istanbulin teknillisessä korkeakoulussa! Mitäs siihen sanotte? Mä sanon että JEE!

Mä olen oppinut tänä vuonna paljon.


Esimerkiksi englantia.

Mä vannon, etten enää käännä liikuntavastaavaa head of spots.



ou jea, it vas sou iisi, juu kant biliiv it. nou it vasnt.


Jumppailtukin on.

Viime tutorleirillä minä, Sini, Heidi ja Marianna tehtiin rykelmä "kaksi jalkaa". (Teki muutkin tutorit sen. Mut oltiin silti tosi hyviä.)


Vatsalihaksetkin on saanut treeniä, kun joukossa on niin hulvattomia tyyppejä.
Taidan toki itsekin olla aika hulvaton tyyppi.


Olen oppinut tekemään tutkimuksia.


Galluppeja on tehty niin tutoreiden facebook-ryhmässä (sori, kaverit), kadulla kuin PiratePartyissakin.


Toki LAMKOssa oppii viemään
shoppailutaitonsa myös aivan uudelle tasolle!

Vai kuinka monesti olette ostaneet kolmekymmentä tyynyä taikka paistinpannua?
Kuinka usein kolmella tytöllä on viisi ostoskärryä IKEAssa?

Mä en löydä niitä IKEA-kuvia mistään.....


Kotiseutumatkailua on tullut harrastettua.

Olen käynyt muun muassa Jyväskylän Senssissä.



Mä olen saanut uusia ystäviä.

No en kyllä löytänyt tähän yhtään julkaisukelpoista kuvaa mun uusista YSTÄVISTÄ, joten kai mä oikeasti olen yksin.


Ihan sama! Mulla on ollut tänä vuonna ihan mahtia. Päälimmäinen fiilis on positiivinen, onnellinen ja kaikin puolin hyvä, vaikka olen kyllä kokenut myös ihan mieletöntä vihaa, ärsyynnystä, väsymystä, masennusta ja riittämättömyyttä. On ollut myös riehaantumisen tunteita, luovia hetkia, hetkiä jolloin hölmöilee. On ollut hetkiä, jolloin hölmöily on ollut vain hyvästä, mutta toisaalta on ollut myös hetkiä, jolloin ampuisi itseään suuhun, jos joku antaisi aseen.

Mä pidän teistä kaikista! Kiitos ja anteeksi, myös tästä blogitekstistä.
Mä olen onnellinen, mutta väsynyt.
Moikkamoi!

<3 Ayla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti