2. huhtikuuta 2012

Kohta vuosi täynnä :)


Aika menee melko nopeasti. Tajusin yhtäkkiä, että nyt on jo melkein huhtikuu. Olen ollut kohta kolme kuukautta huvivastaavan lisäksi myös varapuheenjohtajana! Näin keväällä tulee mieleen kun aloitin hallitusurani huvivastaavana noin vuosi sitten. Meillä oli kesäkuun alussa 2011 ensimmäinen vetäytyminen. Muistan elävästi vieläkin kuinka kaikki tuntui kovin jännittävältä ja sekavalta silloin. Mielessä vaan pyöri, että onkohan musta tähän ja mitä sitten jos en osaakkaan!?

Vetäytymisviikonlopun aikana innostuin hallitustyöskentelystä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Mitä enemmän opin ja sain tietää, sitä enemmän halusin oppia lisää ja saada lisää tietoa.  Silloin heräsi myös ajatus siitä, että haluaisin itsekin joskus ehkä olla varapuheenjohtaja. Silloin tuo tuntui kuitenkin melko kaukaiselta ajatukselta.
Eikä mennyt kauaakaan kun tulikin jo tammikuu ja perinteensiirto, jossa vanha hallitus väistyi uuden tieltä. Se oli kyyneleitä pintaan nostattava kokemus, sillä jäin ainoana vanhasta hallituksesta uuteen. Lähtiessään Sebu halasi ja sanoi ”Onnea matkaan!”. Se sai minut todella tajuamaan näiden tuttujen ihanien ihmisten lähtevän ja uusien tulevan tilalle!

Uusi rooli hallituksessa varapuheenjohtajana tuntui hyvin jännittävältä ja olin innoissani siitä. Uuden hallituksen ihmiset osoittautuivat loistavaksi kavereiksi ja ajattelin: ”Ihan mahtavaa päästä tekemää yhteistyötä näiden mahtavien tyyppien kans!”

Sitä Sebun toivottamaa onnea matkaan tarvittiinkin, sillä varapuheenjohtajan hommien lisäksi minulle jäi kuitenkin myös huvi- ja kulttuurivastaavan sektori. Koko hallitus on antanut tukensa ja apunsa mutta onneksi avukseni muodostui myös lähestulkoon täysilukuinen, aktiivinen ja ahkera huvijaosto. Myös Markus toimii välillä oikeana kätenäni, onneksi! Markusta ja jaostolaisia ei voi tarpeeksi paljon kiittää siitä kaikesta avusta ja tuesta mitä heiltä saan! :)

 Jännittävimpiä uusia hetkiä varapuheenjohtajana on ollut Lamkin hallituksen kokouksessa Eeron sijaistaminen ensimmäisen kerran. Rehtorin ja muun koulun johdon tapaaminen kasvokkain tuntui aika hurjalta, ”Kuinka niitä puhutellaan? Mitä jos ne kysyy jotain mihin en osaa vastata?!” Mutta ei se ollutkaan yhtään niin kamalaa!! Ihmisiä rehtoritkin ovat ja ihan mukavia sellaisia!

Tämä kevät LAMKOn kanssa on ollut juuri sitä mitä kuvittelinkin sen olevan! Melko kiireistä, mutta pidän todella tästä hommasta ja näistä ihmisistä joiden kanssa toimin. Kaikesta kiireestä ja stressistä huolimatta tämä on todella mukavaa ja antoisaa puuhaa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti