14. tammikuuta 2013

LAMKOn kannanotto lukukausimaksuista.


Lukukausimaksut korkeakouluihin – Portti tuntemattomaan?

Lahden Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta LAMKO on tyrmistynyt eduskunnassa valmistellusta lakialoitteesta, jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat siirrettäisiin lukukausimaksujen piiriin. Tilanteessa siirryttäisiin malliin, joka ei ole toiminut lainkaan muissa pohjoismaissa ja Suomen oma kokeilukin oli tappiollista.

”Miksi siirrytään pilotoinnista suoraan käytänteeseen, joka on todettu kannattamattomaksi?”, kysyy opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Pasi Toivonen.

Lukuvuonna 2011-2012 Suomessa opiskeli ainoastaan12 maksavaa ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, kun maksullisissa ohjelmissa opiskelijoita oli yhteensä 110.Tästä syystä kokeilu, jonka pitäisi jatkua vuoteen 2014 asti, on ollut tappiollista. Lakialoitteen perusajatuksena on, että tuomalla lukukausimaksut EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tehdään Suomesta kiinnostavampi opiskelukohde. Valitettavasti tämä siirtää Suomen kamppailemaan opiskelijoista samaan sarjaan Britannian, Yhdysvaltojen ja muiden eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Siinä kamppailussa ei ole vaikea ennustaa mitä käy marginaalikieliselle, etäiselle ja kylmälle maalle.

”Lakialoite on saanut paljon kansainvälistä huomiota. Jopa Ruotsin korkeakouluopiskelijoita edustava liitto varoittaa suomalaisia poliitikkoja tekemästä samaa virhettä kuin Ruotsissa. Jos EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on pudonnut 80 prosenttia länsinaapurissa lukukausimaksujen tultua, miksi se Suomessa muka lisäisi opiskelijoiden kiinnostusta?”, kummastelee opiskelijakunnan hallituksen varapuheenjohtaja Miika Mäkitalo.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttaminen on Suomelle kansantaloudellisesti kannattavaa. Laskennallisesti he maksavat koulutuksensa nykyisin veroina takaisin 2-3 vuodessa, jonka jälkeen kaikki työ on vain kansantaloudellista hyötyä Suomelle. Lakialoitteessa myös väitetään opiskelijoiden hakevan tutkintonsa ilmaiseksi Suomesta ja poistuvansa kotimaahansa välittömästi tämän jälkeen. Kuitenkin Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan noin puolet näistä opiskelijoista työllistyy Suomeen ja useampikin opiskelija haluaisi pystyä jäämään, kunhan suomen kielen opintojen määrään tai muihin työllistymistä edistäviin keinoihin panostettaisiin enemmän. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi, koska Opiskelijoiden tutkimussäätiön OTUS:n ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation CIMO:n laskelmien mukaan kansataloudelliseen kannattavuuteen riittää, että neljännes ulkomaisista opiskelijoista työllistyy.

”Mitä tapahtuu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen yleistymisen jälkeen? Jos toiminta on tappiollista, jollain kulut pitää kompensoida. Tällöin voi olla vaarana myös yleiset lukukausimaksut kaikissa korkeakouluissa. Taas, jos toiminta on voitollista, ihmisen perisynti ahneus voi ottaa vallan ja yleinen lukukausimaksujärjestelmä olisi jälleen mahdollinen. Uskon siis porttiteoriaan”, maalailee Mäkitalo.

Lukumaksujen tuominen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille murtaisi yhdenvertaisuuden. Ne opiskelijat, joilla on rahaa, on mahdollisuus opiskella. Täten lukukausimaksut korostaisivat sosioekonomisen aseman määräävyyttä koulutusvalinnoissa ja lahjakkaat tulevaisuuden tekijät voisivat jäädä Suomelta tavoittamatta.

”Köyhemmistä maista tulisi lukukausimaksujen myötä vähemmän opiskelijoita ja tämä on kansainvälistymisen ajatusta vastaan” paukauttaa Toivonen.


Lisätietoja:
Lahden Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta LAMKO
Puheenjohtaja Pasi Toivonen, pj@lamko.fi, 050 5020 634
Varapuheenjohtaja Miika Mäkitalo, vpj@lamko.fi, 040 833 4747

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti