8. helmikuuta 2015

LIIKUNTAA JA JAKSAMISTA | SPORTS AND MANAGING IN LIFE

Morjes kaikki!

LAMKO:n liikuntavastaava eli Béla (lausutaan Beela, ennen ku alatte enempää miettiä) tässä kirjoittelee. En ole tosiaan ennen ees nähny miten blogia kirjoitetaan, joten toivottavasti edes jonkin verran osaan ilmaista itseäni.

Varmaan muutama sana itsestäni.... Olen siis 22-vuotias fyssariopiskelija, mies ellei nimestä tullut selväksi, viimeistä vuotta viedään, ja mitä jatko tuo..... huhhuh, sen saa nähdä. Kummatkin vanhempani ovat Unkarista, joten siitä johtuu erikoinen nimi. Olen tehnyt pitkän ja maineikkaan uran kansantanssin parissa, mistä todennäköisesti ette ole kuulleet. Olen aina ollut liikunnasta kiinnostunut, mutta vanhempieni rajoitteisuus piti minut poissa mm. jalkapallon ja jääkiekon harrastamisesta, mistä en ole kyllä hetkeäkään pahoillani (jalkapalloa pelaan nykyään kortteliliigatasolla, jääkiekosta en pidä, muuta kuin katsella).

Urheilemisessa minulle aina tärkeintä on ollut porukalla tekeminen, ja sen takia kuntosalilla ähkiminen ja puhkiminen yksin tai kaverin kanssa on todella vierasta. Tähän väliin pakko sanoa, että kaikki respect kuntosalilla kävijöille. Kunnioitan teitä suuresti, sillä teille on arkipäivää sellainen asia, mihin itse en todennäköisesti pystyisi millään sopeutuman. Mutta anyways, ehkä juuri tämä yhteisöllisyys on se mitä tanssiminenkin on minulle antanut, ja sen takia tykkään hakeutua pelaamaan erilaisia joukkuepelejä.

Tulen kirjoittamaan varmaankin muutaman blogitekstin hallituskauden aikan, mutta juonipaljastuksena kerrottakoon sen verran että politiikasta, nälänhädästä, valtioiden asevarustelusta ja katolisen kirkon merkityksestä en aio kirjoittaa. Yritän pitää aiheet opiskelijaläheisinä ja mieluusti toisin aina joitain omia kokemuksianikin mukaan teksteihin. Älkää suotta ottako myös kovin vakavasti näitä kirjoituksia, sillä elämä on melko harmaata ilman pientä pilkettä silmäkulmassa.

Opsikeluvuosien edetessä olen huomannut sotkevani itseni mukaan jos jonkinmoiseen soppaan, viimeisimpänä LAMKO. Koulun ja LAMKO:n lisäksi ohjaan lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä, käyn töissä ja treeneissä, yritän ehitä näkemään ystäviä ja perhettä. Lisäksi haluan käyttää aikaa myös vapaa-ajan urheiluun. Koulutehtävät, asioiden muistaminen, erilaiset tapaamiset, työt ja lukemattomat muut asiat voivat tehdä tepposet jaksamiselle ja luoda turhaa stressiä. Itse olen monessa mukana, mutta harvoin on väsynyt tai "loppuun palanut" olo.

Tässä olisi itseltäni muutama vinkki, joiden olen huomannut helpottavan jaksamista ja lankojen näpissä pitämistä

1. Hommaa kalenteri. Olit miten hyvämuistinen tahansa, niin tämä on ehdoton. Itse huomasin usein sopineeni kahvitteluja päälekkäin tahattomasti, mutta kun ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opettelin kalenterin käytön se avasi silmäni! Näin sovitut treffit yhdellä silmäyksellä ja ajankäytön hallinta helpottui suunnattomasti. Jos ei siis vielä ole kalenteria hommaa omasi. Mikäli investoiminen almanakkaan kuulostaa ylitsepääsemättömältä, LAMKO:n toimistolta voi löytyä muutamia ;)

(Ja ei, ei ollu naisia niin paljon, että piti kalenteri hommata jos joku sitä miettii. Olisikin......)

2. Syö ja nuku! Niin helpolta kuin se kuulostaa niin joka jumalan kerta kuulee koulussa, miten joku on nukkunut vain 4 tuntia ja joku söi viimeksi lounaan, ja he ovat ihan poikki. Aika jännää, etten sanoisi. Itse pidän kiinni vähintään 7 mieluusti yli 8 tunnin yöunista. Ruokailla pyrin neljä kertaa päivässä, mutta myönnän, että välillä päivällinen venyy iltapalaksi.

3. Liiku! Jos tuntuu, ettei millään jaksaisi lähteä lenkille, vaikka kaveri kinuaa niin mietippä uudestaan. Liikunta on mitä paras keino tyhjentää pää. Kunnon raivoisa sählypeli kaveriporukalla tai bodycombat-tunti vie sinut hetkeksi pois tästä hetkestä ja aivosi saavat tarvittavan nollauksen, myös rentouttava jooga passaa ihan hyvin. Näin olet taas valmis uusiin koitoksiin. Itse tanssitrenien jälkeen olen yleensä fyysisesti aivan piipussa, mutta henkisesti parhaiten latautunut koko viikolla. Voit jättää liikunnan ajaksi puhelimesi vaikka kotiin, jolloin arjesta irtaantuminen on vielä täydellisempää.

4. Pidä tekemisesi mielekkäänä. Tämä on mielestäni tärkeintä. On ihan järjetöntä tehdä asioita joista ei pidä, vaan tekee niitä pakosta. Tämä koskee siis vapaaehtoisia asioita, sillä varmasti moni joutuu tekemään esim. sellaista työtä opiskelujen ohella mikä ei välttämättä ole se mieluisin. Opetelkaa siis sanomaan ei.

Nämä ovat vain otteita minun surkuhupaisasta elämästäni ja en takaa niitten toimivuutta kenellekkään. Toivottavasti rohkeimmat uskaltavat kokeilla ja vielä parempi jos niistä jopa jotain apua oli. Kello on sata sunnuntai iltana, ja tämä kirjoitus piti minun tehdä tällä viikolla. Kuten huomaatte en tuppaa jättämään juuri mitään viime tinkaan.

Tässä olisi tämmöinen pieni teksti. Onnittelen jos jaksoit lukea loppuun, ja pahoittelen myös, sillä jatkoa seuraa......


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hi you all!

This is LAMKOs head of sports speaking. First of all, I'm not so good in English so I would even start to try converting that full text in English but I'll try to tell the key points

First of all a couple of words about myself. So I'm 22 years and studying physical therapy. I got only one year left in my studies. My career in folkdance has been long and amazing but I'm sure you haven't heard from it. I have also been into other sports for example football. In sports for me the most important thin is always the community and that's one of the best things in folkdance also.

In my blogtexts I try to keep  the subjects student friendly, not like politics or other boring stuff (in my opinion). I also try to put things about my personal life in the blog so you might find it more entertaining or something like that. I also try to write with a sense of humor because I think it lights up the life.

I have noticed that during my years in Lahti university of applied sciences I get myself driven into many things. Besides school and LAMKO I also have two jobs and many friends and my family. Splitting the time between them might be hard, and you might feel stressed and exhausted for most of the time

Here are couple of examples from my personal life

1. Get a calendar. Even if you're not familiar with it you should learn how to use one. You see all your meetings and arrangements in a blink of an eye. There won't be anymore awkward double bookings with your friends. Trust me, it's not a nice situation

2. Sleep and eat. Even tough it might sound easy, in my opinion you should pay more attention in your sleeping and eating habits. Try to sleep a minimum of seven, if possible eight hours and to eat at least four times a day. Those are the amounts I try to keep.

3. Do sports. When you feel tired and unmotivated, grab your running shoes and go out. When you forget the school works and your other worries, even briefly, your "spiritual" energy is restored. You leave this time and space and when you come back from a run you feel more energized before you left. At least for me this is how it works.

4. Learn to say no. Don't do those voluntary things that doesn't make you happy. Just don't.

These are only my habits and I have made them work in my life. So feel free to try one or all of them, but I won't take any complains ;)

Thank for reading and stay tuned for our next post

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti