2. maaliskuuta 2016

LAMKOn kannanotto opintotuen leikkauksista

Opintotukileikkaukset tappavat opiskelijoiden toimeentulon


Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu järjettömät leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon, jo 70 miljoonaa euroa tämän hallituskauden aikana. Tiistaina 1.3. opintotuen uudistamista selvittänyt professori Roope Uusitalo luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Uusitalon lopputulema, opintorahan tason raju lasku, on uudistuksesta kaukana. ”Tuleva 150 miljoonan säästötavoite on pitkällä aikavälillä valtion budjetissa pieni, mutta opiskelijoille se on valtavan iso raha. Joitain muita säästökohteita pitäisi löytää, etenkin kun nykyinenkään tuki ei meinaan riittää.” sanoo LAMKOn hallituksen puheenjohtaja Camilla Pulkkinen.

Esitys opintotuen “uudistamisesta” on suorastaan katastrofaalinen. “Suurin osa ei pärjää edes nykyisellä opintotuella ja joutuu tekemään töitä opiskelun ohessa. Uskon, että jatkossa työnteko lisääntyy entisestään ja opiskeluajat pitenevät, vaikka näillä leikkauksilla haluttaisiin nimenomaan lyhentää opiskeluaikoja.jatkaa Pulkkinen.

Opintotukea on uudistettu vuosien aikana kymmeniä kertoja: viimeisen viiden vuoden aikana opintotukilakia on muutettu jo yli 20 kertaa. Opintotukea on vuosien varrella kehitetty useissa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä ja yritetty löytää nykyisen järjestelmän ulkopuolisia ratkaisuja. Tämä ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta. Uusitalon esittämät mallit ovat samoja, joita ennenkin on palloteltu, mutta sittemmin todettu opintorahapainotteisen nykyjärjestelmän olevan hyvä.

Maksuton koulutus ja opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä ovat olleet yhdessä ekspansiivisen korkeakoulupolitiikan kanssa merkittäviä syitä korkeakoulutuksen periytyvyyden heikkenemiseen. Nykyisen opintotukijärjestelmän aikana vanhempien koulutuksen vaikutus yliopistokoulutukseen hakeutumisessa on vähentynyt 10,8-kertaisesta (1990) vain 6,8-kertaiseksi (2010). (Kivinen, Hedman & Kaipainen, 2012) “Mielestäni Suomi on maa, jossa kaikille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Haluaako hallitus säästöillään karsia köyhemmistä perhetaustoista tulevat nuoret pois korkeakoulutuksen piiristä?” kysyy Pulkkinen.

Opintotuen nykyrakenne on edelleen käyttökelpoinen, koska se on vastikkeellinen, kohdistuu koko opiskeluajalle ja on tasavertainen opiskelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta. Opintotuen suurimmat ongelmat liittyvätkin jo nykyisenkin tuen niukkuuteen, opintolainan alhaiseen käyttöasteeseen sekä toisen asteen opiskelijoiden osalta vanhempien tulojen vaikutukseen opintotuen määrään itsenäisesti asuvilla yli 18- 19-vuotiailla henkilöillä. Mekaaniset opintotuen nostoajan rajaamiseen, tukikuukausien vähentämiseen tai muihin edistymisen seurannan kiristyksiin liittyvät keinot eivät ole kestävä tapa kehittää opintotukea, vaan opiskeluaikaisen toimeentulon riittävyys on avainasemassa. Opintolainan tulee olla jatkossakin vapaaehtoinen toimeentulon täydentämisen muoto.

Lainapainotteinen malli sotii valtavasti sitä ajatusta vastaan, että koulutus olisi Suomessa maksutonta. Kukaan ei halua ottaa lainaa pakolla, koska työllistyminen ei ole valmistumisen jälkeen itsestään selvää.” Pulkkinen sanoo.

Lisätietoja:
Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn hallituksen puheenjohtaja


Camilla Pulkkinen
pj@lamko.fi / 050 5020 634     
         
                                                                      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti